Hääkuntoon: nettivalmennusta ja treeniä

Kuva Racked.com

Minulla, kuten niin monilla morsiamilla, on tavoitteena laihduttaa häitä varten. 5kg pitäisi lähteä jo mekon sopimisenkin takia. Kiloja ei ole tähän mennessä kadonnut kuin hieman yli 2, mutta ilo ja innostus liikuntaan sen sijaan on löytynyt.

Olen siis täysin hurahtanut liikuntaan. Vaikka olen aina ollut kaikessa liikunnassa todella huono, olen kuitenkin myös aina harrastanut tai tehnyt edes vähän ainakin jotain liikuntaa. Nyt on menossa toivottavasti koko elämän kestävä hyvä kausi. Olen seitsemän viikon ajan liikkunut melkein joka ikinen päivä: jouluaatto ja huimauspäivät olivat lähinnä niitä, jolloin en tehnyt mitään liikuntaa. Liikunta on todella riippuvaisuutta aiheuttavaa! Nykyisin suunnittelen päivänikin suureksi osaksi treenien ympärille, ja tunnen kovaa morkkista jos en ehdi tehdä sitä, mitä olin suunnitellut, tai jos tulee yksikin täysin liikuntavapaa päivä. Lepopäiviäkin pitäisi varmaan pitää, mutta en oikein halua, vaan olen päinvastoin alkanut liikkumaan joinain päivinä jopa useampia kertoja. Liikunta on niin koukuttavaa, kun siihen kunnolla ryhtyy, ettei vähempi enää vain riitä. Liikunnasta tuleva henkinen ja fyysinen hyvä olo, ja se tunne kun omat lihakset kehittyvät(tai ainakin tuntuvat siltä, että kehittyisivät) saa treenaamaan entistä enemmän ja entistä kovemmin, koko ajan vähän enemmän. Treenaan siis tällä hetkellä joka päivä, ellei jotain poikkeuksellista tapahdu, ja treeneinä teen lihasharjoituksia ja aerobista harjoittelua, tähän mennessä crosstrainerilla polkemista 30-70min mutta pian toivottavasti myös pitkään tauolla ollutta uintia ja vesijuoksua. 

Vaikka olen liikkunut niin paljon, kuntoni ei kuitenkaan ole kehittynyt siinä määrin, kuin olisin halunnut…oikeastaan tuntuu olevan päivästä kiinni, miten hyvin jaksan treenit suorittaa, eikä siihen tunnu vaikuttavan syömiset tai muut. Välillä olen ollut huolissanikin siitä, miksei kuntoni kehity paremmin,  mutta tällä hetkellä yritän vain hyväksyä sen. Kunhan kevät tulee, aion aloittaa kuntoa toivottavasti vielä paremmin kehittävän hölkkäämisen ja juoksemisen. Olen yhden kerran elämäni aikana kokenut runner’s highn, ja se oli kyllä yksi elämäni hienoimmista tunteista - miksi ihmeessä siis lopetin? …ainakin siksi, etten uskonut tarpeeksi itseeni, ja uskoin liikaa personal traineriin joka tolkutti liian korkeista sykelukemista. Nyt aion kuitenkin havitella noita tunteita uudelleen, ja hyväksyä myös sen että alussa en jaksa juosta juuri ollenkaan, eikä se haittaa. Kipinän valita juuri juoksu sain myös siksi, että näyttelijä Maggie Gyllenhaal harrastaa kyseistä lajia, ja hänellä on to-die-for vartalo! Ei uskoisi että tämä nainen on synnyttänyt kaksi lasta: 

Maggie Gyllenhaal The Deucessa ja ensi-illassa

Ostin pari viikkoa sitten Fitfarmin Superdieetin, koska olen aiemmin laihduttanut netistä löytyvillä Jutta-dieetin ohjeilla. Kävi tosin ilmi, ettei Fitfarmin ja tämän ”J dieetin” ruokavaliossa ole ihan kaikki samaa: suurimpana poikkeuksena netistä löytyvissä ohjeissa on etenkin se, että kalorimäärät ovat alhaisempia eikä ruuassa käytetä lainkaan suolaa. Laihdutin tällä ruokavaliolla onnistuneesti 25kg, mutta pinnani oli koko ajan kireällä ja jaksaminen aivan surkeaa. Fitfarmin oikeassa kursissa varoitellaankin, ettei pinna kestä jos juodaan paljon vettä eikä ruokavalio sisällä lainkaan suolaa. Nykyisen ohjelman ruokavalio vaikuttaa ihan ok:lta, mutta itse ruokamäärä siinä on itselleni aivan liiallinen. Paperilla määrät eivät aluksi näytä miltään, mutta todella paljon kyllä kertyy syötävää päivän myötä. En näin ollen olekaan noudattanut ruokavaliota ihan niin tarkasti, esimerkiksi suurimmaksi osaksi syön vain yhden lämpimän kahden sijasta. Rasvattoman raejuuston tilla käytän 2% raejuustoa, koska täysin rasvaton nyt vain on ihan liian pahaa. :D Sen sijaan maitorahkan syön ihan täysin rasvattomana pakastemustikoiden tai mansikoiden kanssa, ja siitä olen kyllä tykännyt aamupalana. Muutoin ohjeisiin tai treeniin en sen tarkemmin mene, koska sopimusehtojen takia kyseisiä juttuja ei edes saa netissä muille jakaa. Sanon vain sen verran, että treeneissä on sekä tosi hyviä, että vähemmän hyviä juttuja, ja vaikka teen uskollisesti Fitfarmin treenejä tämän lopun 8vk aikana, jatkan myös itse netistä löytämiäni treenejä, jotka olen kokenut hyväksi.
Ennen Fitfarmin aloitusta tein viikossa neljä kertaa tätä käsitreeniä:

Alussa treeni oli helppo, mutta jostain syystä mitä enemmän olen sitä tehnyt, sitä vaikeammaksi treeni on tullut…toivottavasti en ole menettänyt lihaksia, tai treenannut liikaa. Nyt yritänkin tehdä Fitfarmin treeneillä ja jättää tuon käsiohjelman noin 1-2 kertaan viikossa.
Hyväksi olen kokenut myös nämä liikkeet, joiden pitäisi edesauttaa vyötärön kaventumista: 

Edit: upotettuna aiemmin oli väärä video, nyt korvattu. Erityisen wau on tuo vatsalihasten tekeminen jalat vähän ylhäällä: toisin kuin normit vatsalihakset, tällä liikkeellä saadaan rasitus kohdistettua juuri itselleni ongelmallisimpaan osaan eli siihen aivan ala-vatsaan. Molemmat edellä mainitut ohjelmat ovat sellaisia, ettei niitä tehdessä ihan kuole, mikä on myös positiivinen asia. Itse olen tehnyt käsitreeniä 1-5kg:n painoilla ja minun pitäisi piakkoin nostaa painomäärä 1,5-6kg, mutta se mitkä painot ovat kullekin sopivia on hyvin henkilöistä riippuva ja vaihteleva.

Liityin myös Facebookissa vastaan tulleeseen Maikki Marjaniemen Litteä Vatsa-valmennukseen, joka oli ilmainen. Tämä valmennus kiinnostaa minua erityisesti siksi, koska siinä luvataan neuvoa, miten vähentää turvotusta, joka on minulle iso ongelma… päivisin heti kun jotain vähänkään syön, kasvaa vatsani noin kymmenen kertaa suuremmaksi kuin aamulla herätessäni. Joskus myös vatsan turvotukseen liittyy voimakasta kipua, josta olen onneksi suurimmaksi osaksi päässyt eroon jättämällä gluteenin vain poikkeuksellisiin päiviin. (Keliakiaa minulle ei tutkimusten mukaan ole, mutta voin kaikin puolin paljon paremmin kun vältän gluteenia. Sulhasellani on sama tilanne.)
Pelkästään jo tämän ensimmäisen osan puolesta kurssi vaikuttaa todella lupaavalta, ja sellaiselta että vatsaan keskitytään todella kokonaisvaltaisesti sekä ruuan, omien fiilisten että treenauksen kannalta.

Kirjoittelen tulevaisuudessa vielä erikseen ruokavaliosta, josta riittäisi asiaa useampaankin merkintään. :)

Love me do messut 2018

Sunnuntaina suuntasin Love me do-messujen blogimiittiin. Liian vähäisiksi jääneiden unien takia olin todella väsynyt, mutta vielä lauantainakin vaivanneet huimaus ja pahoinvointi olivat onneksi jo poissa!
Saimme messuille kyydin Kiasman edustalta lähteneellä Kovasen bussilla, ja heti perille tultuamme meitä hemmoteltiin Festa Zannonin valmistamalla ihanalla brunssilla ja kauniilla kattauksella.

Kiertely- ja muiden blogaajien kanssa jutusteluaikaa oli aivan liian vähän! Jälkimmäistä juuri sen takia, että minun piti käyttää kaikki liikenevä aika eli 1,30h messujen kiertämiseen, koska en lauantaina päässyt messuilla käymään kuten alun perin oli tarkoitus. Sain onneksi kierrettyä messut läpi, mutta kovin syvällisesti en ehtinyt eri standeihin tutustua. Ninkan pisteellä tosin tuskailin korvisten kanssa useamman minuutin, ennen kuin valitsin nämä:

…korvakorut ovat kauniit, mutta tuttuun epäröivään tapaani en nyt tiedä olivatko ne ihan oikea valinta, vai pitäisikö korvisteni olla modernimmat ja yksinkertaisemmat. Hankin varmaan vielä halvemmat back-up korvakorut, ja jään pohtimaan raaskinko tilata Ninkan ihanan kuparikukka-pääkorun, tai ehkä harkita teettämisen vaihtoehtoa. Ninkalla voi myös siis teetättää koruja! Itse en tiennyt aiemmin tästä mahdollisuudesta, vaan se tuli ohikuultuna esiin.
Tein ostoksia myös Somistevuokraamon pisteellä, mutta siitä enemmän tulevissa merkinnöissä.

Messuilla tuli taas vastaan uusia palveluntarjoajia, muun muassa Ihana Kukkanen, joilta sai mukaan euykalyptuksen oksan.

Ihana Kukkasen standi

Kauniita kukkia ja kimppuja messuilla riitti:

Kukkakauppa Lumikellon kukkaseppele

kukkakauppa Lumikello

Kukkakauppa Lumikello

Penttalan kimppu, jota äänestin Kaunein kimppu kilpailun parhaaksi

Ihana Kukkanen kimppu oli toinen suosikkini 

Kukkia löytyi myös jään sisältä Khan's Catering standilla ja muotinäytöksessä

Messujen standeihin oli tälläkin kertaa todella panostettu, ja ne olivat inspiroivia samoin kuin kattauskilpailun taidonnäytteet.

Plywood Printin puulle tulostetut valokuvat iskivät minuun!

I love Party

The Art of Cakes

Äänestin parhaimmaksi tämän Hey Lookin upean merihenkisen kattauksen:

Messujen päivän ohjelmaan kuului peräti kaksi häämuotinäytöstä, huutokauppa jonka tuotto meni kokonaisuudessaan Hope Ry:lle, Vuoden Kaunein Morsiuskimppu-kilpailun  sekä Vuoden Hääblogien äänestyksen voittajien julkistus. Kauneimman hääkimpun palkinnon vei Ihana Kukkanen floristi Sonja. Minun suosikkini, joka oli siis myöskin Ihana Kukkasen Kirsin käsialaa, tuli vasta kolmanneksi, mitä ihmettelen vieläkin...mutta ei kaikilla voi olla paras maku. xD

Hääkimppukilpailun finalisti kimput, voittaja oikeassa reunassa.

Mutsis on Wedding Edition pokasi sekä Vuoden Uusi Hääblogi että Vuoden Hääblogi- palkinnot.

Itsehän ”luotin” omaan voittomahdollisuuteeni niinkin paljon että olin kamera ojossa valmiina ottamaan voittajasta kuvan :D
Voittajan julkistamisen jälkeen seurasi vielä suomalaisen hääpukumuodin muotinäytös, jota ennen olimme nähneet upeaa kansainvälistä häämuotia. Harmi kyllä en taaskaan onnistunut samaan kunnollisia kuvia, vaikka näytöksiä oli kaksin kappalein ja mahdollisuuksia kuvaamiseenkin siis tuplasti. Tässä kuitenkin muutama ihanan muhkea mekko:

 Blogimiitistä kotiin viemisiksi saimme Viking Linen lahjakortin, Häät-lehden(sekä messuilta ilmaiseksi Häät ja Juhlat- lehden numeron) ja Oriflamen tuotteita: huulirasvan, shampoon ja ripsivärin. Kyseistä ripsiväriä saimme lahjaksi myös viimeeksi, ja se on ollut todella hyvä, joten kuuluu nykyisin jokapäiväiseen käyttöön.

Oriflamen ripsiväri, jota en voi kuin suositella!

Kiitos taas kerran ihanasta blogimiitistä ja messuista järjestäjille Nonnalle ja Johannalle ja blogiemännällemme Susannalle sekä sponsoreille! Kiitos myös seurasta ihanille blogareille, vähän haikea mieli kun ei varmaan enää näe. :/ Ellei tule joku yllätysmiitti, kuka pistää pystyyn? :D

Kaasojen mekot & Save The Date

Kaasojen mekot saapuivat tällä viikolla, ja ne ovat vielä paremmat kuin ASOSin valokuvissa: väri on todella kaunis ja ihanasti rusehtava, juuri kuten olin toivonutkin! (yllä olevassa kuvassa väri näyttää aivan erilaiselta kuin luonnossa, valaistuksesta johtuen...kameran asetuksillakaan en saanut tätä aivan korjattua.)
Nämä mekot ovat sulhasen ja meidän valokuvaajan lisäksi tähän mennessä ainoat päätökset, joiden kanssa ei tarvitse yhtään second guess jahkailla! :D Mekkojen lopulliseen valintaan monista vaihtoehdoista vaikuttivat tietenkin ihanat kaasoni, joten suurin kiitos kuuluu heille. Toivottavasti mekot ovat myös päällä heidän mielestään yhtä ihania, kuin mitä ne minusta ovat jo pelkästään ripustimessa.
Olen kaavaillut kaasoille käsivarteen tulevia kukkia, koska se saattaisi olla kimppua käytännöllisempi ”kädet vapaana” vaihtoehto. Mielestäni tämä idea myös sopii hyvin pukuihin. 

Tulevia morsiamia, joiden kaasoilta mekot puuttuvat, kehotan ehdottomasti tutustumaan ASOSin valikoimaan, jossa todella kauniita ja laadukkaita mekkoja riittää. Hinnat eivät ole edullisia, mutta itselleni oli tärkeää panostaa myös kaasojen mekkoihin, ja laatu nyt vain yleensä maksaa. 

Kaasojen mekko. Kuva: ASOS

Seuraavana työsarkana olisivat sulhasen ja bestmanien(..joita ei vielä ole valittukaan..) puvut. Minulle olisi tärkeää, että bestmanien puvut ovat keskenään edes mahdollisimman samanlaisia, vaikka ne eivät sitten sopisikaan yhteen kaasojen mekkojen kanssa. Sulhasen puvun taas tulisi toimia minun mekkoni kanssa yhteen, mitä vähän vaikeuttaa se etten aivan varmaksi tiedä minkä värinen mekkoni tulee olemaan.
Myös kukkaistyttöjen mekot pitäisi valita. Olenkin löytänyt monta hyvää vaihtoehtoa, joista suurin osa niistäkään ei kyllä oikein ”mene yhteen” kaasojen mekkojen kanssa. Mutta tarvitseeko välttämättä, kunhan ovat keskenään sopivia? Tätä jään pohtimaan.

Myös Save The Date-magneetit Aliexpressiltä saapuivat, ja ne ylittivät kaikki odotukseni: 

Tilasin mielestäni 10 magneettia, mutta sain 13. :D Magneettien materiaali on puu, joten muutamissa on suuriakin värivaihteluja niin että pari ovat vaaleampia kuin muut…ehkä tästä johtuu extra-kappaleet? En valita.
Noita magneetteja on siis tosiaan melkoisen pienempi määrä kuin talouksia, joille kutsut lähtevät,(n.56) ja jakelenkin noita lähinnä ystäville, joista osa tulee pidemmän matkan päästä. Alkuunhan meille ei pitänyt tulla päivämäärästä muistuttajia olenkaan, mutta sitten ihastuin kyseiseen ideaan, ja varsinkin ideaan magneeteista, joten päätin toteuttaa tällaisessa pienemmässä mittakaavassa. Tosin tajusin vasta jälkeenpäin että nyt osa sukulaisista ja kavereista voi ihmetellä että eikö meitä kutsuta sitten ollenkaan kun jäätiin ilman. :D Olen kyllä ainakin facebookissa maininnut että kaikille ei noita tule, mutta silti. Toivottavasti kukaan ei pahoita mieltään. Yhtenä syynä vähäiseen magneettimäärään oli myös se, että näissä pienissä jutuissakin säästetään rahaa, joita itse kutsuihin tulee menemään paljon, niin itse kortteihin kuin postimerkkeihinkin.

Huomenna olisivat tiedossa Love me do-messut, mutta pääsyni niille on vähän epävarmaa. Eilen nimittäin vietin suurimman osan päivästä ensin lääkärissä ja sitten sairaalassa. Torstaista lähtien olin siis kärsinyt huimauksesta kun menin makuulle tai nousin ylös. Ajattelin että ehkä se on väsymyksestä johtuva ohimenevä vaiva, ja terveysneuvonnassakin sanottiin ettei kannata vielä lääkäriin mennä. Seuraavana päivänä kaamea pyöritys ei kuitenkaan ollut loppunut, ja olo oli nyt jalkeillakin todella huono ja hutera. Terveyskeskuksessa ei saatu selkoa mikä minua vaivasi, joten ambulanssi vei sairaalaan. Ensin sanoin ensihoitajille että pystyn kävelemään enkä tarvitse paareja, mutta näytin ymmärrettävästi sen verran sairaalta että minut määrättiin menemään paareihin tavalliseen tapaan.(tämä oli nyt toinen kerta kun olen joutunut ambulanssilla sairaalaan..) Sairaalassa odottaessa sain full-on paniikkikohtauksen, jota paradoksaalisesti pahensi tieto siitä, ettei missään testeissä löytynyt mitään vikaa…olin varma että kun mitään ei näy, olen tietenkin kuolemassa aivoverenvuotoon. Lääkäri onneksi otti huoleni tosissaan, rauhoitteli ja teki testejä, jotka osoittivat selkeästi, että minulla on kurjan tuntuinen mutta täysin vaaraton asentohuimaus. Tein liikesarjat lääkärin ohjeiden mukaan ja ne auttoivatkin heti, illalla ei muistaakseni enää tuntunut huimausta makuulle käydessä. Tänäänkään voimakasta pyöritystä ei ole tuntunut, mutta ylhäällä ollessa kuitenkin muutoin vähän huimaa ja suurimpana haittana koko ajan on lievää pahoinvointia. Tänään olenkin nukkunut melkein koko päivän, enkä oikein pysty olemaan pitkään jalkeilla tai tekemään juuri mitään, edes normaaleja kotitöitä..tämän kirjoittaminenkin verottaa, kun paha olo jyllää. Huominen jaksamiseni blogimiitissa näyttää siis uhkaavan heikolta, mutta jos olo on aamulla sama/ok, niin yritän kuitenkin mennä. Toivon että miitin järjestäjät ymmärtävät, mikäli joudun lähtemään kesken kaiken pois.
Nähdään siis blogimiitissä huomenna, toivottavasti!

Mennään naimisiin häämessut & blogimiitti

Lähdin eilen lauantaina Mennään naimisiin-häämessuille noin kuuden tunnin yö-unilla ja energia-juoman voimilla. Nämä olivat nyt kolmannet Mennään naimisiin-häämessuni, tässä kirjoitus aiemmista messuista.
Heti saapuessamme blogiloungeen meitä odotti Theron cateringin ihana aamupala ja malja todella hyvää proseccoa.

Jännitin blogaajien tapaamista aika paljon, onneksi mukana oli sentään kaksi tuttua; Krista ja Iida. Muut blogaajat olivat myös tosi mukavia! Silti jännitti. Kun tuli vuoro esitellä itsensä ja oma bloginsa, sanoin muun muassa etten ole häihin tehnyt juurikaan hankintoja, ja viittasin koristeisiin, mutta asian saattoi ymmärtää niin ettei minulla ole mekkoa tai esim. juhlapaikkaakaan hankittu, mikä olisi aika paha juttu tässä vaiheessa kun häihin on 5kk! (vaikka mekonhan kyllä hankinkin vasta vähän aikaa sitten, joulukuussa.) Voisinkin tehdä jossain vaiheessa katsauksen siihen, mitä asioita on hankittu ja hoidettu, ja mitä pitäisi seuraavaksi tehdä. Olen hoitanut kaiken käytännössä yksin, joten siihen nähden olen pärjännyt varmaan ihan hyvin. Sulhanen kyllä löysi juhlapaikan ja sanoo aina mielipiteet kaikkiin asioihin, mutta muun konkreettisen etsimisen ja varaamisen olen tehnyt minä.

Muiden hääblogaajien hääsuunnitelmat kuulostivat olevan hyvällä mallilla(huomattavasti paremmalla kuin omani suhteessa aikaan..) ja monella muullakin on ihana merellinen juhlapaikka kuten meillä. Hääpaikkamme merelliseen miljööseen olen todella tyytyväinen, mutta sisätiloissa on muutama juttu jotka vähän tökkivät…kuten myös se, että juomat tulevat ravintolan kautta. Toisaalta absolutisti sulhaseni ei yhdessä vaiheessa halunnut häihin lainkaan alkoholia, joten nykyinen myöntymys on jo iso juttu, vaikkei pystytä niin paljon juomia tarjoamaan.

Blogiloungen koristusta

Hetken aikaa blogiloungessa oltuamme meille tuli kaksi nuoria hääpukusuunnittelijoita edustavaa vierasta; Ira ja Kata, jotka kertoivat meille töistään ja vastailivat hääpukujen teettämiseen sekä korjauksiin ja muutostöihin liittyviin kysymyksiin. Huomasi, että he olivat todella osaavia asiantuntijoita alallaan! Muutamia pointteja hääpuvun teettämisestä olivat esimerkiksi se, että aikaa tulee varata tarpeeksi ja sovituksia on yleensä kolmekin. Uniikin hääpuvun budjetti kulkee noin 1500-2500e välillä, ja siihen vaikuttaa paljon tehtävät työtunnit: esimerkiksi helmikirjailut ovat aikaa vieviä. Puvun teettämisessä kannattaa kuunnella asiantuntijaa siinä, mikä kangas sopii parhaiten mihinkin malliin, ja suunnittelijat myös aina kertovat mikäli on olemassa jokin aiottua edullisempi vaihtoehto.

Aloin mielessäni (taas) harmittelemaan, miksen teetättänyt hääpukuani esimerkiksi Irina Rogusinalla, kuten harkitsin. Näin jälkeenpäin mietittynä se olisi todellakin ollut oikea ratkaisu: teettämällä saa juuri sen itselle mieleisen ja sopivan puvun. Mutta teettämisvaiheessa en oikein tiennyt, mitä halusin, koska minulla ei ole suunnittelijan näkemystä - ja sittemmin ihastuin Fianceessa Morileen pukuun, joka oli kaikkea sitä, mitä tarvitsin, mutta en tiennyt haluavani. (puvun hintakin oli hyvä, mutta muokkaamisten kuten lyhennyksen jälkeen hinta kohoaa hyvin lähelle teetetyn mekon hintaa.) Vieläkin paremman puvun olisin kuitenkin saanut teettämällä, sitä en juurikaan epäile, joten suosittelen teettämistä kaikille sitä vakavasti harkitseville, ja suunnittelijoista voin suositella erityisesti Irinaa, joka voitti viime vuonna vuoden parhaan suomalaisen hääsuunnittelijan palkinnon.

Suunnittelijoiden tapaamisen jälkeen messuilla oli vuorossa häämuotinäytös.
Minulla näyttäisi olevan lahja ottaa kuvat muotinäytöksessä enimmäkseen juuri väärällä hetkellä: onnistuneita kuvia ei siis tuttuun tapaan juurikaan tullut, mutta tässä kuitenkin muutamia onnistuneimpia: 

Muotinäytöksen jälkeen ajattelin, että kierränpä messut nopeasti muiden blogaajien kanssa, että ei täältä varmasti mitään uutta löydy. Väärässähän olin, taas: vastaan tuli useampi minulle täysin ennen tuntematon palvelun tarjoaja, joista kiinnostavimpana pitää mainita Feja. Heidän pöytä-asetelmansa oli mielettömän ihana, eivätkä kuvat oikein tee oikeutta: 

Valitettavasti Fejan englanninkielinen nettisivu ei johda minnekään, ja laitoinkin heille tästä kyselyä, asia kuulemma korjataan mahdollisimman pian. Olen erittäin kiinnostunut kyseisen yrityksen tarjoamasta koristelusta ja visuaalisesta ilmeestä, mutta todennäköisesti hinta muodostuu esteeksi. Joka tapauksessa aina voi, ja kannattaa kysellä. Inspiraatiotakin pyrin hakemaan heidän instagram tililtään. 

Muitakin kauniita yksityiskohtia messuilla riitti. Napsin kuvia ja otin käyntikortteja, mutta unohdin sitten katsoa mikä somistus oli kenenkin! Joten tässä niitä ja pukuloistoa "nimettöminä:"

Pisteiden kiertelyn ja standien lisäksi kävin kuuntelemassa Kari Kanalan puheen ”Mille sanon tahdon?”

 
Täytyy tunnustaa, että en ole ollut Kanalan suurin fani, päinvastoin: en ole tyypistä hirveästi juurikaan välittänyt, kun on tuntunut oudolta, että pappi lähtee mukaan Ensitreffit alttarilla-kaltaiseen ohjelmaan, ja on itse nyt kolmatta kertaa aiemmin naimisissa, mutta ”neuvoo muita.” Nyt olen kuitenkin muuttamassa mieltäni ihan täysin, ja tiedostan paremmin että ihmiset voivat muuttua, eikä kaikki mene aina putkeen vaikka kuinka haluaisi. (PS: Kanala fanittaa Kate Bushia, joten pakkohan sen on olla hyvä tyyppi! :)
Kanala puhui todella fiksusti, ja koskettavastikin: näin muutaman pyyhkivän kyyneleitä silmäkulmista, ja itsekin kyllä liikutuin. Kanala painotti esimerkiksi, että tunteita on hyvä kuunnella, mutta parisuhteessa pelkästään se ja carpe diem eivät ole niin hyviä ratkaisuja, ja että rakkauden pohjalla pitää tunteen lisäksi olla tahtominen: se, että tahtoo silloinkin, kun kaikki ei mene hyvin. Sekin oli erinomainen pointti, että parisuhteessa pitää voida olla sellainen kuin on: enimmäkseen aikuinen, mutta välillä vanhus ja välillä uhmakas lapsikin. Turvallisessa parisuhteessa voi ajoittain näyttää näitä kaikkia puoliaan ilman pelkoa siitä, että toinen hylkää. Onneksi olen itsekin tällaisen suhteen löytänyt: saan olla täysin oma itseni.

Luennon jälkeen kiertelin vielä uudestaan messuilla muutamat standit ennen kuin palasin blogiloungeen. Saimme messuilta lahjakassin joka sisälsi kolmet kappaleet Mennään naimisiin-lehteä, Make-up storen meikkejä, Sinellin tuotteita, Fresita-piccolopullon,  muisti/bujoilu-kirjan sekä (jo kauan himoitsemani!) Häitä päin-oppaan. Esittelin lahjakassin sisältöä tohkeissani kotona J:lle ja toistelin että tajuatko, kuinka arvokkaita nämä normaalisti on ja minä sain ilmaiseksi! :D (ja ilman mitään velvoitusta kirjoittaa ylipäätään blogiin!) Suuret kiitokset siis lahjakassin sisällöntarjoajille ja tapahtuman sponsoreille! Todennäköisesti teen myöhemmin vielä katsauksen saamiini Mennään naimisiin-lehtien sisältöihin, kun luku-urakka on suoritettu.

Lähdin messuilta kolmen aikoihin eli tuntia ennen blogiloungen sulkemista, ja muutama muukin lähti vähän ennen minua/samoihin aikoihin. Olisi ollut kiva hengailla messuilla ja tutustua tarkemmin ehkä useampaan standiin, vaikka kokonaisuus tulikin kierrettyä hyvin, mutta väsymys iski. Harmitti vähän kun en saanut sanottua hyvästejä kaikille, mutta Love me do:ssa nähdään taas. :) Oli kyllä toisaalta hyvä, että lähdin silloin kun lähdin, koska heti kotimatkan ensi metreillä iski jo olemassa olevan väsymyksen lisäksi aika karsea päänsärky, joka selkeästi johtui siitä, etten ollut syönyt kunnolla. Pidin suosiolla ”herkkupäivän” eli söin messuilta mukaan haalimani suklaat, hain subwaysta ihanan leivän kaikilla kasviksilla ja kasvispihvillä sekä söin muutenkin _leipää_! …asia, joka ei siis kuulu normaalisti ruokavaliooni, joka on tällä hetkellä aika tiukka. Tänään palaan ruotuun ja valmistaudun tulevan viikon messuille.

Kiitos ihanasta blogimiitista tapahtuman tuottajille sekä supermukaville emännille Sannille ja Jonnalle!

Blogimiittiin osallistuivat:

Adieu mademoiselle, Bonjour madam
Bride and Co
Dioriina menee naimisiin
Ensi näkemältä
Häämimmit
Ida’s daydream
Jotain Keltaista
Kristallimorsian
Misery Business  The Wedding
Mutsi hoitaa

Porukka :)

Jälkiviisaan ohjeet hääpuvun metsästykseen ja sovituksiin

Kuva Pexhere

Tämä juttuidea on pyörinyt mielessä jo pidemmän aikaa, ja nyt ajattelin että pakko kirjoittaa ylös joitakin aivoituksia. Jälkiviisaana jossittelijana ja maailman huonoimpana päätöstentekijänä, mutta hääpuvun juuri ja juuri ajoissa löytäneenä jaan kanssanne vinkit hääpuvun etsintään ja sovituksiin. Olen käynyt sovittamassa pukuja yhdeksässä liikkeessä Helsingistä Porvooseen, Hyvinkäälle ja Turkuun, joten uskoisin että minulla on ihan hyvä kuva siitä, mistä puhun. :D Without futher ado-
Jälkiviisaan opit:

1. Aloita etsiminen ajoissa. Älä tee niin kuin allekirjoittanut, ja ala etsimään mekkoa auttamattoman myöhässä(ainakin sellaiselle henkilölle kuin minä, jolla siihen menee enemmän aikaa) sen takia, että ”ensin pitää laihtua/sitä ja tätä.” Mekkojen toimitusajat ovat pitkät.(pahimmillaan jopa 8kk) Häästressiä ei vähennä se, että hääpuvun saa kuukautta ennen (kuten minä..) tai samassa kuussa, jossa häitä jo juhlitaan. Jos tarkoituksena on laihduttaa, voi sovitusvaiheessa kysellä miten tämä vaikuttaa, ja voiko mekkoa muokata. Tai sitten voi varmistaa että puvussa on säätövaraa, ja varautua siihen että on viiden kuukauden jälkeen laihduttanut esimerkiksi 5kg.(-kuten minä teen. Mutta en voi suositella kellekään, ainakaan jos ei ole aiempaa kokemusta nopeasta laihdutuksesta. Minulla on, 25kg:n verran.)
Haluaisin myös painottaa, että kaunis hääpuku kyllä näyttää kauniilta myös ei-hoikalla morsiamella. Ylipäätään kauneus ei ole painosta kiinni, vaikka se kuinka siltä omien korvien välissä tuntuisikin. Jos tuntuu, kuten minulla pitkään, etteivät mitkään hääpuvut näytä hyviltä, vika voi olla myös puvuissa eikä vain omassa kropassa. Laihuus ei saa vähemmän hyvää pukua näyttämään yhtään sen paremmalta. Kaunis mekko taas on kaunis, painosta riippumatta.

2. Jos asut Helsingissä, kuten allekirjoittanut, lähde ehdottomasti merta edemmäs kalaan. Hämmentävää kyllä, Helsingin hääpukuliikkeiden laatu ja valikoima ei ole kovin hyvä. Liikkeitä on kyllä aika paljon, mutta määrä ei korvaa laatua, ei edes lähellekään. Kehutussa Niinattaressa esimerkiksi oli mielestäni vähän liukuhihnamainen ja kiireinen meininki, mekkojen määrä kuitenkin ok. Monessa muussa liikkeessä palvelu oli nihkeää tai mekkojen valikoima oli todella suppea. Helsinkiläisen morsiamen must on siis ehkä jopa skipata Helsingin liikkeet kokonaan, ja lähteä matkustamaan ihaniin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle. Ja Hyvinkäälle, Porvooseen ja Lahteen. Itseäni kaduttaa edelleen, etten käynyt Tampereen ja Lahden liikkeissä, jotka näyttävät oleva tällä hetkellä Suomen parhaimmistoa. Saattaa olla että teen harakirit ja vierailen vielä Lahden Josefiinassa, joka on voittanut palkintoja kauneimpien häämekkojen saralla.

3. Tiedä, mitä etsit, mutta pidä mieli avoinna ja sovita välillä sellaisiakin pukuja, joita et ikinä olisi ajatellut sovittavasi. Minä esimerkiksi ajattelin, että merenneitomalliset puvut eivät vain vartalolleni sovi, mutta saatoin olla väärässä, ja tämän takia missata montakin hyvää pukua, koska kyseinen malli kuitenkin tuntuisi olevan ihan hyvä valinta minulle.

4. Unohda ”näin valmistaudut/menet hääpukujen sovitukseen”-ohjeet. Ainut mitä niistä ohjeista oikeasti tarvitsee, on: ole ajoissa. Myöhästely on epäkunnioittavaa. Itselleni kävi, ei-täysin omasta syystäni, näin, ja kyllä hävetti. Zazabellan myyjä oli onneksi ystävällinen ja ymmärtäväinen vaikka morsian koikkaroi paikalle 20min myöhässä.
Ajoissa olemisen lisäksi ei mielestäni tarvitse muuta: ei hienoa meikkiä tai meikittömyyttä, eikä varsinkaan sitä: harvempi juhlamekko näyttää juhlavalta, jos kasvoissa ei ole lainkaan meikkiä, varsinkaan jos on tottunut näkemään itsellään näyttävämmän meikin. Laita siis kasvosi juuri sellaisiksi, kuin sinusta parhaalta tuntuu: sovittelijat kyllä suojaavat tarvittaessa kasvot niin, etteivät puvut sotkeennu meikkiin. Ota sovitukseen sellaiset rintaliivit, jotka sopivat sinulle parhaiten, vaikka niissä olisikin olkaimet ja vaikka ne olisivatkin ”väärän väriset.” Itse käytin alussa sovituksissa valkoisia rintaliivejä, mutta niiden push-up ja kuppi eivät olleet kovin hyvät. Sittemmin vaihdoin normaaleihin arkiliiveihini, jotka ovat mustat, push-up-malliset mutta ei liian topatut, ja olkaimelliset: mekot näyttivät heti paremmilta päällä! Olkaimet, mustatkin, saa kyllä laskettua alas piiloon, joten en näe niistä olevan mitään haittaa. Jos laihduttaa aktiivisesti, kuten minä, on täyttä rahan hukkaamista ostaa liivit vain sovitusta varten: ikävä tosiasia(ainakin minulla…) on, että ensimmäisenä laihtuu juurikin rinnoista.

5. Älä turhaan jännitä tai stressaa sovituksia. Niissä ei ole mitään jännää. Jotkut asiakaspalvelijat ovat nihkeitä, jotkut aivan ihania. Kaiken häveliäisyyden voi heittää romukoppaan, kun liikkeessä pahimmassa tapauksessa sovittaja laittaa mekkoa jalkojesi juuressa päälle ja näkee kaikki pahimmat raskausarvet ja selluliitit. Tältä minusta siis tuntui hetkittäin. :D Välillä halusin vain juosta liikkeistä ulos. Erityiskiitos siis niille harvoille liikkeille, joissa sai vähän omaakin rauhaa. Älä ajattele tai omaksu ohjeita, että sen ja sen asian pitäisi olla kunnossa, jotta voit ylipäätään mennä sovitukseen - vaan mene, välillä vaikka ilman ajanvarausta, jos se on liikkeen nettisivujen mukaan mahdollista. Huomioi, että suosituissa liikkeissä varausajat menevät nopeasti. Helsingin liikkeissä oli aina tilaa, oli aika mikä tahansa, joten minulle tuli yllätyksenä, että muihin kaupunkeihin ei välttämättä edes saanut haluamaansa aikaa, ja näin ollen esimerkiksi Turun Sydänkäpy jäi meillä kokonaan vierailematta.

6. Ota sovitukseen seuralaisia mukaan. Mitä enemmän, sen parempi. Itselläni ei ollut suurimmassa osassa sovituksista mukana muita kuin äitini, joten kyselin mielipiteitä whatsapp-ryhmässä. Palaute auttoi, ja sai myös tajuamaan, kuinka erilaisia mielipiteitä eri ihmisillä voi olla. Ymmärsin myös, että jos hääpuvusta on pakko saada ”hyväksyntä” keltään, se ei todennäköisesti ole se oikea. Tietysti sen oikeankin kohdalla on hyvä saada palautetta, että muutkin tykkäävät, mutta kaikkein ratkaisevinta on oma mielipide, ja se, että itsellä on hääpuvussa mukava olo. Esimerkiksi J haikailee kovasti tämän puvun perään, mutta itse en olisi tuntenut oloani mukavaksi kyseinen mekko ylläni. (…tai pystynyt käymään WC:ssä!) Saati sitten, että uskon olevan huonoa onnea jos sulhanen näkee hääpuvun ennen häitä :D Tästä päästäänkin toiseen asiaan: jos sinä uskot, että hääpuvun näkeminen ennen häitä tuo huonoa onnea(tai pilaa yllätyksen), pysy lujana äläkä näytä siitä kuvaa sulhaselle - älä, vaikka kuinka esim. sulhasen isä sanoisi että ”se nyt on vaan taikauskoa.” Jos taas ehdottomasti haluat näyttää hääpuvun sulhaselle ennen häitä etkä usko siinä olevan mitään huonoa, tee se! Tee juuri niin, niin kuin sinusta itsestäsi hyvältä tuntuu, ja jätä muiden mielipiteet omaan arvoonsa. Myös nämä edellä annetut neuvot voi täysin ignoorata mikäli niissä ei jokin tunnu hyvältä. :) Häämekon etsintä on sinun asiasi, ja sinun mukavuutesi pitäisi olla ratkaisevana kaikessa. <3

Sulhasen pukeutuminen

Kollaasin kuvat: Pinterest

Olemme päättäneet, että sulhaselle teetetään puku, monestakin syystä: J:n mitat ovat sellaiset(195cm ja hoikka), ettei hyvin istuvaa valmista pukua välttämättä löydy, lisäksi tavoitteena olisi saada puku, jota voi myöhemmin käyttää mahdollisesti muissa juhlatilaisuuksissa. Teettämällä saisi myöskin ehkä laajemman värivalikoiman, kuin mitä valmiissa puvuissa löytyy: näkisin mielelläni J:llä tummanruskean tai luonnonvalkoisen/vaalean puvun. Harkinnassa teettäjäksi ovat tällä hetkellä joko Suitopia/Dandypuku tai Räätälistudio BQ.

Kaasoni/siskoni sanoi, että etiketin mukaan puvun pitäisi olla musta, mutta eihän se niin mene. Nykyisin sulhasilla näkee kaikenvärisiä pukuja sinisestä burgundiin ja valkoiseen, joten en näe mitään syytä, miksi pitäisi pakolla tyytyä ainaiseen mustaan, jos sulhanen jonkun muun värin kelpuuttaa. Häidemme juhlapaikka on aika rento ja rustiikkinen, ja häämme alkavat jo aikaisin päivällä(vihkiminen 13:00) joten omasta mielestäni musta puku, saati joku frakki, ei edes sopisi juhliimme. Smokki saattaisi mennä ehkä, mutta en mielelläni haluaisi sitäkään… en vain jotenkin pidä edellä mainittujen juhlapukujen ulkonäöstä, kun taas puku on minusta hyvännäköinen. Toki senkin pitäisi olla juhlava, eikä mikä tahansa arkipuku… minulle tuon rajan hahmottaminen on aika hankalaa, kun en puvuista juuri mitään tiedä. Siksipä olen ajatellut käydä sulhasen kanssa vierailulla molemmissa räätäliliikkeissä, jotka meillä nyt on harkinnassa. Sovitellaan pukuja ja värejä, ja kysytään asiantuntijoiden mielipidettä. Aion viimeiseen asti pitää kiinni siitä, ettei tule mustaa pukua, mutta toisaalta pitäisi varmistaa että sulhanenkin tykkää valitusta muusta väristä, ja se sopii hänelle- ja sopivuus selviää vain kokeilemalla eri värisiä pukuja.

Mitä puvun muiden yksityiskohtiin tulee, niin en vielä tiedä minkävärinen liivi tai solmio kokonaisuuteen sopisi, mutta ehkä vaalea, shampanja tai vaalea kulta. Kokonaisuutta kruunaamaan täytyy hankkia myös kalvosinnapit, joita löytyy esimerkiksi Etsystä vaikka millaisia ihania, esim nämä suosikkini:

 

Kuva Etsy, PersonalizedGifts

Kuva Etsy, Saja Products