sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Häät kuvina 3





Ohjelmassamme puheet oli juhlasuunnittelijan ohjeistuksen mukaan jaettu kahteen osaan ruokailulle ja kahville, mikä oli loistava ratkaisu, koska puheita oli ilahduttavan paljon. Puheet pitivät: kaasoni Nina, siskoni/kaasoni Eve, kummisetäni, Juhan kummisetä, isäni, Juhan isä sekä Juhan ystävä/ent.opettaja. Sulhasen eli Juhan oli myös tarkoitus pitää "lonkalta vedetty" puhe, mutta jostain syystä se jäi... itse en tajunnut asiaa kuin vasta seuraavana päivänä. Harmittaa kyllä, koska J olisi varmasti pitänyt upean puheen, ainakin aiempien kokemuksien mukaan. :) 



J:n tädin meille tekemät upeat kuohuviinilasit

 Meillä oli kaikenkaikkiaan hienoja ja koskettavia puheita! Minä pidin naaman (jännityksestä) peruslukemilla enkä itkenyt yhtään, mutta muutama meidän pöytäseurueessa olevan kyynelehti, mukaan lukien J joka itki ihan kunnolla ystävänsä puheen aikana. Puhe oli loistava kaikenkaikkiaan, sekä liikuttava että koskettava. Myös ystäväni Ninan puhe jäi mieleen. Kaikki muutkin puheet olivat kyllä todella hyviä, onneksi ne taltioitiin myös videolle! Videokuvauksen häissämme hoiti J:n serkku, ja hän lupautui tehtävään aivan viime hetkillä. Kuvaus oli meille ilmainen, mutta haluamme antaa jonkinlaisen korvauksen näin jälkikäteen.


Ennen ruokailua kaasot & bestman infosivat tietokilpailusta, joka tulisi päättymään seitsemältä. Pöytiin jaettiin ryhmittäin kysymyslaput, jotka jokainen "joukkue" täytti, ja palautettiin aikarajaan mennessä. Meillä palkittiin parhaimpien pisteiden lisäksi vähiten pisteitä saaneet, sekä lasten sarjan voittaja. :) Olin iloisesti yllättynyt kun kaksi serkkuani voittivat pääpalkinnon eli kuohuviinipullon. Serkuista ja heidän kumppaneistaan koostui myös vähiten pisteitä saanut joukkue, ja he saivat palkki0ksi Geisha-suklaalevyjä. 
 Tietokilpailussa kysyttiin mm. meidän koulutuksista, siitä mitä teimme ekoilla treffeillä(- piirtelimme luonnoslehtiöön :D) ja kumpi viikkaa meillä lakanat.(- sulhanen. Tosin nyttemmin olen ajatellut, että olisi varmaankin paras siirtyä yhdessä viikkaamiseen.)

Ruokailun jälkeen ja aikana otettiin vielä ryhmäkuvia, ja meistä kuvat laiturilla.

Päivän toinen suuri romanssi!


Stansvikin mielettömän kaunis ympäristö tarjosi jo itsessään viihdykettä myös lapsille.




Ruokailun jälkeen oli taukoa, ja kahvi tarjottiin noin 18.30. Kahvin alussa meillä oli kakunleikkaus, mutta emme polkaisseet koska en siitä perusta.




Bändi aloitti klo 20:00, jonka aikana kävimme vielä iltakuvissa.


 Sitten biletettiin Millie Jeanin johdolla: ensin tansittiin meidän tanssi Stand by me(josta tanssimme myöhemmin vielä hitaan version), ja sitten vanhemman väen mieliksi pari humppaa, josta siirryttiin kansainväliseen pop-musiikkiin.

Kuva: Laura T

Bändin tauon aikana heitettiin sukkanauhat ja heittokimppu. Sulhanen oikein revitteli sukkanauhan sukeltamisen kohdalla, että homma olisi vielä nolompi! Vieraita kyllä nauratti ja molemmat heitot tuntuivat saavan ihmiset ihan fiiliksiin, joten kyllä kannatti ottaa ne mukaan. :)
 

Yöruokana meillä tarjottiin soija-pitsaa, mikä ainakin allekirjoittaneelle maistui. Mojito-booli oli myös todella hyvää, mutta sitä jäi paljon yli. Muistan sanoneeni muutamille vieraille, että "ei täältä voi lähteä ennen kuin kaikki booli on juotu" :D ...ja sitä oli lähes täysi astia. Kotia kohti lähdimme joskus yhden-kahdentoista aikoihin, kun melkein kaikki vieraatkin olivat jo lähteneet. Loput tulivat hyvästelemään meidät pihalle.

Hotel Haveniin meidät kyyditsi isäni omalla autollaan, joka oli laitettu anopin toimesta juhlakuntoon. Kuva Laura T.

Sellaiset häät kokonaisuudessaan! :) Kuvia saattaa tulla vielä lisää, meillä on muun muassa meistä veneessä otetut kuvat vielä saamatta. (kuvat otti venettä meille lainannut henkilö.)

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Häät kuvina 2: ruoka


Meidän valokuvauksemme ja ns. cocktail hourin jälkeen päästiin yhteen päivän tärkeimmistä asioista, eli ruokailuun! Ruuan jonottaminen tuntui ainakin minun silmiini menevän yllättävän joutuisasti, kun ruokaa pystyi ottamaan omassa tahdissa buffet-pöydän molemmilta puolilta.


Ruoka itsessään oli yksi parhaimmista asioista häissäni, pakko sanoa! Niin hyvää se nimittäin oli. Olimmekin valinneet juuri sellaista tarjottavaa, jota itse halusimme syödä. (vanhemmat tosin halusivat mukaan myös sellaista mitä emme itse olisi valinneet, eli lihapullia ja sienisalaattia.) Ruoka sai paljon kehuja vierailta, mitä en ihmettele yhtään. Omat suosikkini olivat italialainen pastasaalaatti sekä idunverso-kvinoasalaatti.
Kala-kasvisruokailijana otin ruokaa vahingossa liikaa, koska en tajunnut että kerrankin olin häissä, joissa pystyin syömään melkein kaikkea tarjolla olevaa :D Toisaalta myös vannoutuneille lihansyöjille löytyi useampaa lajiketta: lihapullia ja naudan pippuripaistia.



Pääruokana tarjottiin broileria kermaisessa tuoretomaatti-basilikakastikkeessa & paistettu sahramiriisi. Kasvisvaihtoehto oli muutoin sama, mutta kanan sijasta tofulla.  Viineinä olivat talon luomuviinit, ja kuoharina extra-dry luomu prosecco.


Hääkakkumme oli mansikkakermakakku: jotain niin tavallista, että olin vannonut etten ikinä sellaista meille ottaisi, mutta Stansvikin mansikkakakkua maistaneena mielipide muuttui ja halusin häihimme nimenomaan mansikkatäytteisen kakun.


Kakku oli gluteeniton, sulhasen ruokavalion mukaisesti. (ja melkein turhaan, koska J ei pystynyt syömään kakusta palaakaan, ei edes maistamaan sitä, koska oli syönyt liian paljon pääruokaa :D Kotona seuraavana päivänä tosin hänkin söi kakkua.)
Itse syön gluteenia kohtuudella, mutta yritän useimmiten välttää sitä, koska voin fyysisesti paremmin ilman.




Kakun lisäksi tarjosimme keksejä ja pullapitko. Minä en olisi millään halunnut pullaa, mutta äitini piti siitä kiinni, koska kuulemma lapset tykkäävät pullaa syödä. Ja se piti kyllä paikkansa: meidän juhlissa lapset rakastivat pullaa!


Toinen hitti lasten keskuudessa oli tietenkin karkkibuffet. Osa juhlavieraista luuli jostain syystä, että karkit oli tarkoitettu vain lapsia varten, mutta asia ehkä selveni kun kävimme itse karkkia sieltä hakemassa. xD 


maanantai 9. heinäkuuta 2018

Häät kuvina osa 1

Kuten lupailin, hääjuhlat kuvina. Ellei kuvatekstissä toisin mainita, kuvat on ottanut Emmi Virtanen. Olen yrittänyt pitää kaikki vieraat anonyymeina sekä välttää kuvia, joissa he näkyvät, poissulkien kaasot ja bestman sekä muut henkilöt jotka ovat suostuneet osittaisiin kuvajulkaisuihin.

Juhlapäivä alkoi kotona valmistautumisella. Meikkaajani Anna tuli jo kahdeksan aikaan, koska hänellä oli töitä samana päivänä.  Valmistautuminen ei kyllä alkanut yhtään liian aikaisin, vaan lopussa alkoi jo tulla kiire, vaikka meidän piti olla kirkolla vasta n. 5-minuuttia ennen kello yhtä. Kampaukseni teki ystävämme L heti meikin perään.


Sukkanauha ja ihanat polvisukat, jotka eivät harmi kyllä oikein pysyneet ylhäällä.

Stressasin hirveästi kirkolle ajoissa ehtimistä, ja loppujen lopuksi olimmekin sitten aivan liian ajoissa, ja jouduimme ajamaan hääauton kyydissä lenkin kirkon ohitse.

Ihanat kukkaistytöt samanlaisissa mekoissa ja kukkapannoissaan <3
Maailman kauneimmat kaasoni <3

Kirkkoon astuessani minua jännitti aivan hirvittävästi, en oikein uskaltanut katsoa ketään ihmisiäkään, paitsi Ruotsista asti tullutta serkkuani joka hymyili minulle rohkaisevasti. Juhan nähdessäni parahdin ihan kunnolla itkuun ja Juhakin nieleskeli kyyneliä. Sain onneksi rauhoituttua aika nopeasti, ja vihkiseremonia meni täydellisesti jännityksestä huolimatta. Urkurimme soitti molemmat marssit todella kauniisti, ja ystäväpariskuntamme tyttö esitti hienosti klarinetilla kappaleen ennen lähettämistä. 

Pitkä ja intohimoinen suudelma sai aplodit :D


Ajoimme hääauton kyydissä erääseen satamaan, jota ennen skoolasimme vesilasilliset upeassa kyydissämme. Satamaan menimme, koska salaisen suunnitelman mukaan siirryimme autosta isäni ystävän purjeveen kyytiin. Vieraille ei tästä tietenkään ollut mitään kerrottu, koska asia oli yllätys. :)
Veneeseen meno ja sieltä poistuminen menivät yllättävän helposti, vaikka etukäteen kaikki, minä mukaan lukien, olivat pelänneet sitä. 

Saavuimme purjeveneellä Stansvikin laiturille aivan liian aikaisin, mikä oli meidän moka, mutta vieraat eivät ilmeisesti tajunneet ajoituksen epäonnistumista. 
Laiturille muodostui onnittelujono, joka eteni yllätyksemme tosi hyvin ja riittävän ripeästi.



Onnitteluiden jälkeen menimme kaikki juhlapaikalle, jossa isäni johdolla kohotettiin onnittelumalja, ja infottiin vieraita, sekä otettiin pari valokuvaa koko porukasta. Maljan jälkeen kävimme ottamassa valokuvaajan kanssa muutamat potrettikuvat, jonka aikana vieraat nauttivat terssilla pientä purtavaa, mm. juureslastuja ja viinirypäleitä. 

Kuva: Laura T
Potrettikuvaussessiosta

Häät kuvina 3

Ohjelmassamme puheet oli juhlasuunnittelijan ohjeistuksen mukaan jaettu kahteen osaan ruokailulle ja kahville, mikä oli loist...