Ilokseni olen päässyt mukaan Vuoden Hääblogi 2018 äänestykseen! Jos siis olet pitänyt blogistani, käythän äänestämässä täällä. <3 Älä myöskään unohda ihania Love me do -messuja, niitä häämessuista inspiroivimpia, jotka ovat taas luvassa 20-21.1.2018 Kaapelitehtaalla.
Monien todella hyvien blogien kanssa samassa kategoriassa ehdolla oleminen herätteli ajatuksia blogin kirjoittamisesta yleisesti: miksi kirjoitan?
Blogin pitäminen ei ole minulle mikään itsestäänselvyys eikä maailman helpoin asia, sillä kärsin vaikeasta lukihäiriöstä. Kielioppisääntöjä en ole varsinaisesti koskaan oppinut, ja usein tekstin selvyyskin on vähän niin ja näin: jälkeenpäin korjailen monia mokia ja yritän muokkailla lauseita paremmiksi. Mitä enemmän kirjoitan, sitä helpommaksi tekstin aikaansaaminen käy, mutta samalla myös kielen rakenne kärsii kun on kiire saada omat ajatukset ilmoille, ennen kuin ne unohtuvat. Selvyyteen voisi ehkä auttaa se, ettei kirjoittelisi tekstejä unettomina aamuöinä, mutta kun inspiraatio iskee, hetkeen on tartuttava!
Vaikka blogini seuraaminen on varmasti lukijoiden näkökulmasta välillä tuskien taival, toivon että lopussa kiitos seisoo. :) Kirjoitan blogiani ennen kaikkea, koska haluan selkeyttää ajatuksiani ja ideoitani kirjoittamalla niistä, sekä jakaa löytämiäni inspiroivia, hyviä juttuja. Minulle on hyvin tyypillistä innostua joistakin asioista todella paljon, jolloin en vain voi olla hehkuttamatta niitä! Häistä puolestaan olen haaveillut aktiivisesti jo yksitoista vuotta, ja välillä tuntuu, ettei aika riitä kaikkeen ihanaan.. aloitin blogin vuonna 2016, ja aika on mennyt todella hurjalla vauhdilla. Välillä pelottaa, etten ehdi fiilistelemään suunnittelun lomassa juuri ollenkaan. Blogin kirjoittaminen ja ideoiden mutustelu toivottavasti osaltaan auttaa päätösten tekemisessä ja aikataulussa pysymisessä. Silti, aktiivisen suunnittelun ja ideoiden etsimisen ohessa olisi kivaa välillä pysähtyä vain nauttimaan siitä että me mennään vihdoinkin naimisiin. Ehkä tuo aika vielä tulee, kun isoimmat tehtävälistan asiat saa pois alta.
En intoile pelkästään omista häistäni, vaan aihe yleisesti on aina kiinnostanut minua: saatan pohtia, millainen häämekko ystävälleni sopisi(myös sellaiselle ystävälle, jolla ei ole kihlatusta vielä tietoakaan… en voi sille mitään!) tai minkälainen teema hänen häissään voisi olla. Hääblogien- ja ohjelmien seuraaminen on näin ollen minulle melkeinpä harrastus, jota rakastan, ja epäilen etten omien häiden jälkeenkään pysty täysin häähaaveilusta irrottautumaan. Toivottavasti tulevaisuudessa pääsen olemaan mukana kavereiden häiden suunnittelussa, tai uusin itse häävalat intiimissä seremoniassa.
Hääblogaamisen yksi ihanimmista asioista on ollut yhteisöllisyys: jotenkin tulee tunne, että ”ollaan samassa veneessä,” ja kannustetaan sekä autetaan toinen toisiamme. (…tai no, ainakin minä tarvitsen niissä päätösten tekemisissä paljonkin apua!) Kiitos tästä kaikille ihanille kanssablogaajille! <3
Oho, minä en ainakaan edes tiennyt, että sinulla on lukihäiriö. Ei siis välity lainkaan tekstien läpi. Enkä ole kokenut millään tapaa vaikeaksi seurata tekstejäsi, eli huoli pois ja näppis sauhuamaan tulevaisuudessakin ;) Paljon onnea finaalipaikasta!
VastaaPoistaHyvä kuulla ettei teksteistä sitä huomaa. :) Ei minustakaan kyllä mitenkään selkeästi, vaikka itse asiaa onkin vähän vaikea arvioida. On aika jännä, kun yleensä lukihäiriöisillä kyllä heti tekstistä huomaa, että on ongelmaa, mutta toisaalta lukihäiriöisiä opiskelee yliopistossakin joten kirjoittamisen vaikeudet eivät ole välttämättä niin suuria. Itse olen aina kirjoittanut todella paljon ja pitänyt siitä, mikä on varmasti auttanut minua. Eniten vaikeus ehkä näkyy numeraalisissa asioissa ja lukemisen hitautena, sekä vaikeutena poimia tekstistä olennaiset asiat.
PoistaKiitos ja samoin onnea sinullekin! :)