Vihkiminen & kirkkomusiikin valinta

Blogi on ollut hiljainen, mutta jatkaa vielä eloaan sillä kirjoitettavia aiheita riittää. Julkaisutaukoa selittää osaltaan se, että minua on vaivannut jonkinlainen ”after wedding blues”, josta mahdollisesti oma merkintänsä tulossa. Nyt palaan häiden aiheista kirkkovihkimiseen & musiikkiin. 

Meille kirkkovihkiminen oli itsestään selvä valinta. Minulle kirkollinen vihkiminen oli hengelliseltäkin kannalta tärkeä, koska ehdottomasti halusin Jumalan siunauksen avioliitolle, ja ateistiselle puolisollenikin kirkkovihkiminen kuului toiveissa yhteen häiden kohokohdista. Kirkko tuntui vihkimiseen parhaimmalta ja varmimmalta paikalta, vaikka seremonian olisi voinut toteuttaa myös juhlapaikalla, kuten nykyisin yhä useammin tehdäänkin. Sään epävarmuuden takia halusin kuitenkin kirkkovihkimisen. Meidän kirkkomme valikoitui puhtaasti sillä perusteella, että sieltä oli juhlapaikalle lyhyt matka. Puotilan kappeli sopi myös tyylillisesti loistavasti juhliemme henkeen: kirkko on vanha, pieni ja intiimi kivikirkko, jonka seinällä on muun muassa purjeveneen pienoismalli. <3 

Vihkiseremoniamme oli täydellinen, ja musiikki näytteli suurta osaa elämyksessä. Olin ennen häitä miettinyt musiikkipuolta kovastikin. Alttarille kävelyn aikana soivaan musiikkiin minulla oli kaksikin rakasta suosikkia: joko Gabrielle Aplinin coveri The Power of Love- kaiuttimista soitettuna, tai Kanon C duurissa. Valinta näiden välillä oli todella vaikea, koska molemmat ovat mielestäni niin mielettömän ihania! Myös sulhanen piti yhtä paljon molemmista. Lopullisessa valinnassa meitä auttoi kanttorimme Katri, jonka näkemyksen avulla valikoitui myös poistumismarssi: Clarken trumpet voluntary. En halunnut mitään kulunutta tai liian vakavaa marssia, joten sopivan sävellyksen löytämien ei käynyt ihan helposti, vaan vaati tuntien kuuntelua erinäisillä sivuilla… onneksi meille täydellinen kuitenkin lopulta löytyi, vaikka lopulliset musiikkivalinnat lyötiinkin lukkoon melko nopeassa aikataulussa. Clarken sävellys on kevyt, iloinen ja juhlava, eikä ehkä se kaikkien perinteisin, ainakaan itse en ollut kyseistä marssia aiemmin häissä kuullut.
Vaikka minulla oli aika selvät näkemykset, mitä musiikilta toivoin, ei kirkkomusiikin tietämys kuitenkaan ole millään tavalla pakollista: hyvä kanttori kyllä neuvoo ja auttaa valitsemaan juuri teille sopivan musiikin.
Vihkimusiikkia valitessa omien häiden kanttoriin voi olla yhteydessä kuukautta ennen, ja tarvittaessa varmasti aiemminkin. Puotilan kappelin Tahdon-illassa käyneenä ehdottomasti suosittelen kyseisiä iltoja tuleville hääpareille: paitsi että illoissa kuullaan musiikkinäytteitä, saadaan myös tietoa siitä, mitä ylipäätään on kyseissä kirkossa mahdollista toteuttaa.

Musiikillisesti kirkkoon sopii ehkä loppujen lopuksi parhaiten juuri sinne sävelletty musiikki. Uruille tehdyt sävelmät toimivat myös yleensä parhaiten juuri uruilla soitettuna. Itse olisin toivonut jousikvartettia soittamaan häissämme, mutta kynnyskysymyksesi nousi raha. Onneksi uruilla soitettu Canon oli aivan yhtä upea, ja oikeastaan hienompikin! Koskettava musiikki kruunasi alttarille astelun, ja kunnon parkuminenhan siinä tapahtui :D …mutta onnellinen sellainen!
Korostan siis, että täydellisen musiikin valinta elämän tärkeimpään hetkeen on iso juttu. Siihen kannattaa valmistautua ajoissa, ja käydä keskustelua oman kanttorinsa kanssa.

Millaiset tunteet teillä muilla on/oli kirkkomusiikin suhteen?