Hää-jälkiviisastelut

Blogissa on ollut nyt hiljaista, mutta olen työstänyt juttuja koko ajan: ei tämä hääblogaaminen häihin loppunutkaan!
Kirjotin tämän merkinnän melkein heti häiden jälkeen, mutta mietin sen julkaisemista näin pitkään. Päädyin kuitenkin siihen, että haluan ehdottomasti nämä näkemykset julkaista, koska haluan olla rehellinen, kuten oikeassa elämässäkin olen, enkä kaunistella asioita. Haluan myös mahdollisesti auttaa tulevia morsiamia ajattelemaan kaikkia mahdollisia seikkoja häiden suhteen.

Eli, tässä ”mitä tekisin toisin” ja Wanhan sekä Wiisaan Rouwan Winkkejä sekä Waroituksia tuleville morsiamille: 

Mitä tekisin toisin

1. Palkkaisin häihin koordinaattorin. Ellei kaasoja ja bestmaneja ole montaa, ja häissä on paljon koordinointia vaativia juttuja, voi kokonaisuus muodostua liian vaativaksi. Meillä meni todella hyvin, varsinkin siihen nähden, että vieraita opastivat ja infosivat vain kaksi kaasoa ja yksi bestman. Tosin bestmanin vaimo myös auttoi juhlissa todella paljon, kiitos vieläkin siitä. <3

2. En ajattelisi koko ajan niin hirveästi sitä, joutuvatko vieraat nyt odottamaan meidän takiamme, vaan ottaisin aikaa sitä tarvitseviin juttuihin kuten yllätyssaapumiseen veneellä, jotta se onnistuisi suunnitellulla tavalla.

3. Sulhasen mielestä photobooth polaroidkuvauksella olisi tullut liian kalliiksi, joten emme toteuttaneet sitä ollenkaan. Näin jälkikäteen harmittaa vähän, ettei minkäänlaista photoboothia ollut, vaikka toisaalta sille ei oikein ainakaan sisätiloissa olisi löytynyt paikkaakaan. Jos aika ja budjetti nyt sallisivat, toteuttaisin yhden suunnitelman mukaisesti photobooth-pisteen hääpaikan ulkopuolelle.

4. Kiristäisin hääpuvun korsetin kunnolla, ja muutenkin ottaisin aikaa puvun laittamiseen kuvauskuntoon, vaikka sitten joutuisinkin olemaan ”poissa” juhlista. Nyt näin ei tehty, ja sen takia korsetti on useimmissa kuvissa huonosti… takaapäin otetuissa kuvissa näkyy vino modesty panel. Hääpäivänä pitäisi olla edustavimmillaan, ja tämä nyt ei ihan ollut sitä…

5. Hankkisin mieluummin liikaa kukkia ja leikkovihreää (tai muita koristeita), kuin liian vähän. Nyt tilasimme liian vähän, ja se aiheutti viime hetken hakureissuja sekä sen, ettei leikkovihreää ihan riittänyt kuten olimme suunnitelleet.

6. Kävisin koemeikissä silloin, kun sen varasinkin, eli vuotta aiemmin. Uuden meikkaajan ja kampaajan etsiminen viimeisillä viikoilla ennen häitä oli todella stressaavaa ja kamalaa, sekä vie liikaa aikaa hääjärjestelyiltä.

7. Ylipäätään rauhoittaisin hääviikkoa, jonne jäi nyt aivan liian paljon tekemistä. En ehtinyt fiilistellä häitä ollenkaan.

8. Laihduttaisin tavoitepainoon hampaita kiristämällä, vaikka kuinka oli ongelmia terveyden kanssa. Ymmärrän siis omasta kokemuksesta hyvin, että tämä kyseinen asia stressaa morsiamia, mutta ymmärrän myös niitä tahoja, joiden mielestä nämä ovat ne viimeiset asiat, joita häiden lähestyessä tulisi miettiä.

9. Tavallaan kaikki edellä mainitut ignoroiva neuvo: parempi oma asenne. Mitkään häät tai juhlat eivät ole stressi-itkujen arvoiset, ja se, että asioita menee pieleen, on normi. (ainakin minulle :D ystäväni kommentoin kerran: ”Miten kellään voi olla noin huono tuuri?” ...ja se todellakin pitää paikkansa.) Vastoinkäymistenkin keskellekin on tärkeää pysyä positiivisena. (tiedän: helpommin sanottu kuin tehty.) 

Winkit & Waroitukset

1. Hääpäivä menee todella nopeasti. Kaikki naimisiin menneet sanovat hääblogeissaan näin, mutta ei sitä oikeasti ymmärrä ennen kuin on itse päivän kokenut. Juhlapaikkaa ja ympäristöä ei juurikaan ehdi fiilistellä, ja osa vieraistakin lähtee hyvästelemättä, kun itse olet jossain muualla. (vessassa? iltakuvauksessa?) Varaudu siihen, että päivä hujahtaa, ja pyri viettämään siitä mahdollisimman paljon vieraiden kanssa. Mekään emme kaikille ehtineet puhua, mutta kiersimme pöytiä jonkin verran ja kyselimme vieraiden tunnelmia.

2. Valokuvaukseen kannattaa varata enemmän aikaa, kuin aluksi suunnittelee. Emme olleet lainkaan varautuneet siihen, että niin monet sukulaiset halusivat yhteiskuviin meidän kanssamme, vaan olimme varautuneet kuviin vain omien vanhempiemme ja kaasojen sekä bestmanin kanssa. Varaudu siihen, että kaikki kummisi ja serkkusi tahtovat ottaa kuvat juuri teidän kanssanne!

3. Joihinkin yllätyksiin ette ole valmistautuneet. Meillä näitä olivat mm. häätanssin keskeytys(-perinteinen ”ryöstö”) sekä yksi liian humalassa oleva sukulainen, joka pahimmillaan häiriköi muita vieraita ja hieman myös puheita Olimme osanneet varautua humalassa olemiseen, mutta emme muiden vieraiden ahdistelemiseen.
Toisaalta myös positiivisia yllätyksiä voi tulla, kuten meillä: en edelleenkään meinaa uskoa, että sulhanen biletti ja tanssi ihan kunnolla, samoin kuin kaason kumppani, joka ei niin todellakaan normaalisti tee. :D
Odottamattomia ja odotettuja haavereita voi myös sattua: vaikka teillä olisi lastenhoitajat häissä paikalla, yksi lapsi ehtii työntää sormensa terottimeen ja saada haavan, mistä tullaankin vinkkiin:

4. Vessakorit on hyvä olla, vaikka kukaan ei niitä käyttäisi. Meidän häissä koreja käytettiin ainakin naisten puolella, myös allekirjoittanutta myöten, ja haaverin sattuessa oli todella hyvä, että laastareita oli saatavilla. Meidän vessakorien sisältöön kuului ainakin:
-kosteuspyyhkeitä
-pumpulipuikkoja & pumpulia
-ompeluväline-kit
-hakaneuloja
-deodorantti (miesten & naisten)
-hiuslakkaa & hiusgeeliä
-käsirasva
-sukkahousut
-kirkasta kynsilakkaa
-kampa & harja
-tamponeita & siteitä
-rakko- ja haavalaastereita
-nenäliinoja
-nukkaharja

5. Lapsille on hyvä olla varattuna leikkipaikan lisäksi myös lepopaikka. Meidän juhlapäivämme oli pitkä: kirkossa klo 13 myöhään yöhän, ja lapset eivät ehkä normaalisti jaksa tällaista päivää ilman päiväunia. Meillä oli tähän loistavana ratkaisuna isäni juhlapaikan edustalle parkkeerattu asunto-auto, jossa lapset(ja ainakin yksi aikuinenkin) kävivät lepäämässä.  Lepomahdollisuuden ja muiden tekemisten ansiosta lapsivieraamme pysyivät todella tyytyväisinä ja olivat niin ihania! Harmittaa, etten ehtinyt viettää enemmän aikaa heidän kanssaan, vaikka muutamia sanoja vaihdettiinkin. :) Erityisesti pienille tytöille on tärkeää päästä juttelemaan morsiamen kanssa. <3

6. Jotain tulee menemään pieleen, ja mahdollisesti monikin asia.
Ohjelmasta täysin suunnitelmien mukaan meni ainoastaan tietokilpailu, mutta siinäkin tapahtui palkintojen jaossa virhe: joukkueelle piti antaa jäsentensä mukainen määrä geisha-suklaalevyjä, kun nyt heille annettiin jostain syystä 1 tai 2 levyä yhteensä koko porukalle.
Kaikki ohjelmat joka tapauksessa toteutuivat, ja aikataulussa pysyimme melkein minuutilleen tekemäni arvion mukaisesti.
Vieraille aikataulua ei tiedotettu kellon tarkkuudella, eli ohjelmalapussamme ei ollut (juhlasuunnittelijan neuvon mukaisesti) lainkaan kellon aikoja, koska se olisi tuonut lisäpaineita aikataulun toteutumisesta, ja saanut ihmiset ihmettelemään, miksei jokin tietty ohjelmanumero jo tapahdu. Sen sijaan seremoniamestari tiedotti aina, milloin ohjelmassa on ”tauko”, eli mitään ohjelmaa ei varmastikaan tapahdu vaan ehtii huoletta käydä ulkoilemassa ja wc:ssä.
Suosittelen samaa ratkaisua muillekin, ja ylipäätään selkeää tiedottamista ohjelmasta. Meillä pääosan juonnosta hoiti kaasoni/siskoni, joka opiskelee urheilutoimittajaksi. Jos näin ammattitaitoista juontajaa ei omasta takaa löydy, voi hyvinkin harkita seremoniamestarin palkkaamista.

7. Kommunikoi selkeästi palveluntarjoajille koko hääsuunnittelun ajan.  Itse luulin tässä onnistuneeni, mutta sekä kukkiin että kakkuun tuli pinkkejä kukkia, joita en olisi niihin missään nimessä halunnut. Olin sanonut, etten halua vaaleanpunaista, mutta se ei nyt ihan riittänyt. Kannattaa olla siis todella tarkka kaikissa osa-alueissa, ja varmistella asioita vielä enemmän kuin paljon.

Lopussa pusu palkitsee. Kuva Emmi Virtanen

Häät kuvina 3

Ohjelmassamme puheet oli juhlasuunnittelijan ohjeistuksen mukaan jaettu kahteen osaan ruokailulle ja kahville, mikä oli loistava ratkaisu, koska puheita oli ilahduttavan paljon. Puheet pitivät: kaasoni Nina, siskoni/kaasoni Eve, kummisetäni, Juhan kummisetä, isäni, Juhan isä sekä Juhan ystävä/ent.opettaja. Sulhasen eli Juhan oli myös tarkoitus pitää "lonkalta vedetty" puhe, mutta jostain syystä se jäi... itse en tajunnut asiaa kuin vasta seuraavana päivänä. Harmittaa kyllä, koska J olisi varmasti pitänyt upean puheen, ainakin aiempien kokemuksien mukaan. :) 

J:n tädin meille tekemät upeat kuohuviinilasit

 Meillä oli kaikenkaikkiaan hienoja ja koskettavia puheita! Minä pidin naaman (jännityksestä) peruslukemilla enkä itkenyt yhtään, mutta muutama meidän pöytäseurueessa olevan kyynelehti, mukaan lukien J joka itki ihan kunnolla ystävänsä puheen aikana. Puhe oli loistava kaikenkaikkiaan, sekä liikuttava että koskettava. Myös ystäväni Ninan puhe jäi mieleen. Kaikki muutkin puheet olivat kyllä todella hyviä, onneksi ne taltioitiin myös videolle! Videokuvauksen häissämme hoiti J:n serkku, ja hän lupautui tehtävään aivan viime hetkillä. Kuvaus oli meille ilmainen, mutta haluamme antaa jonkinlaisen korvauksen näin jälkikäteen.

Ennen ruokailua kaasot & bestman infosivat tietokilpailusta, joka tulisi päättymään seitsemältä. Pöytiin jaettiin ryhmittäin kysymyslaput, jotka jokainen "joukkue" täytti, ja palautettiin aikarajaan mennessä. Meillä palkittiin parhaimpien pisteiden lisäksi vähiten pisteitä saaneet, sekä lasten sarjan voittaja. :) Olin iloisesti yllättynyt kun kaksi serkkuani voittivat pääpalkinnon eli kuohuviinipullon. Serkuista ja heidän kumppaneistaan koostui myös vähiten pisteitä saanut joukkue, ja he saivat palkki0ksi Geisha-suklaalevyjä. 
 Tietokilpailussa kysyttiin mm. meidän koulutuksista, siitä mitä teimme ekoilla treffeillä(- piirtelimme luonnoslehtiöön :D) ja kumpi viikkaa meillä lakanat.(- sulhanen. Tosin nyttemmin olen ajatellut, että olisi varmaankin paras siirtyä yhdessä viikkaamiseen.)

Ruokailun jälkeen ja aikana otettiin vielä ryhmäkuvia, ja meistä kuvat laiturilla.

Päivän toinen suuri romanssi!

Stansvikin mielettömän kaunis ympäristö tarjosi jo itsessään viihdykettä myös lapsille.

Ruokailun jälkeen oli taukoa, ja kahvi tarjottiin noin 18.30. Kahvin alussa meillä oli kakunleikkaus, mutta emme polkaisseet koska en siitä perusta.

Bändi aloitti klo 20:00, jonka aikana kävimme vielä iltakuvissa.

 Sitten biletettiin Millie Jeanin johdolla: ensin tansittiin meidän tanssi Stand by me(josta tanssimme myöhemmin vielä hitaan version), ja sitten vanhemman väen mieliksi pari humppaa, josta siirryttiin kansainväliseen pop-musiikkiin.

Kuva: Laura T

Bändin tauon aikana heitettiin sukkanauhat ja heittokimppu. Sulhanen oikein revitteli sukkanauhan sukeltamisen kohdalla, että homma olisi vielä nolompi! Vieraita kyllä nauratti ja molemmat heitot tuntuivat saavan ihmiset ihan fiiliksiin, joten kyllä kannatti ottaa ne mukaan. :)

 

Yöruokana meillä tarjottiin soija-pitsaa, mikä ainakin allekirjoittaneelle maistui. Mojito-booli oli myös todella hyvää, mutta sitä jäi paljon yli. Muistan sanoneeni muutamille vieraille, että "ei täältä voi lähteä ennen kuin kaikki booli on juotu" :D ...ja sitä oli lähes täysi astia. Kotia kohti lähdimme joskus yhden-kahdentoista aikoihin, kun melkein kaikki vieraatkin olivat jo lähteneet. Loput tulivat hyvästelemään meidät pihalle.

Hotel Haveniin meidät kyyditsi isäni omalla autollaan, joka oli laitettu anopin toimesta juhlakuntoon. Kuva Laura T.

Sellaiset häät kokonaisuudessaan! :) Kuvia saattaa tulla vielä lisää, meillä on muun muassa meistä veneessä otetut kuvat vielä saamatta. (kuvat otti venettä meille lainannut henkilö.)

Häät kuvina 2: ruoka

Meidän valokuvauksemme ja ns. cocktail hourin jälkeen päästiin yhteen päivän tärkeimmistä asioista, eli ruokailuun! Ruuan jonottaminen tuntui ainakin minun silmiini menevän yllättävän joutuisasti, kun ruokaa pystyi ottamaan omassa tahdissa buffet-pöydän molemmilta puolilta.

Ruoka itsessään oli yksi parhaimmista asioista häissäni, pakko sanoa! Niin hyvää se nimittäin oli. Olimmekin valinneet juuri sellaista tarjottavaa, jota itse halusimme syödä. (vanhemmat tosin halusivat mukaan myös sellaista mitä emme itse olisi valinneet, eli lihapullia ja sienisalaattia.) Ruoka sai paljon kehuja vierailta, mitä en ihmettele yhtään. Omat suosikkini olivat italialainen pastasaalaatti sekä idunverso-kvinoasalaatti.
Kala-kasvisruokailijana otin ruokaa vahingossa liikaa, koska en tajunnut että kerrankin olin häissä, joissa pystyin syömään melkein kaikkea tarjolla olevaa :D Toisaalta myös vannoutuneille lihansyöjille löytyi useampaa lajiketta: lihapullia ja naudan pippuripaistia.

Pääruokana tarjottiin broileria kermaisessa tuoretomaatti-basilikakastikkeessa & paistettu sahramiriisi. Kasvisvaihtoehto oli muutoin sama, mutta kanan sijasta tofulla.  Viineinä olivat talon luomuviinit, ja kuoharina extra-dry luomu prosecco.

Hääkakkumme oli mansikkakermakakku: jotain niin tavallista, että olin vannonut etten ikinä sellaista meille ottaisi, mutta Stansvikin mansikkakakkua maistaneena mielipide muuttui ja halusin häihimme nimenomaan mansikkatäytteisen kakun.

Kakku oli gluteeniton, sulhasen ruokavalion mukaisesti. (ja melkein turhaan, koska J ei pystynyt syömään kakusta palaakaan, ei edes maistamaan sitä, koska oli syönyt liian paljon pääruokaa :D Kotona seuraavana päivänä tosin hänkin söi kakkua.)
Itse syön gluteenia kohtuudella, mutta yritän useimmiten välttää sitä, koska voin fyysisesti paremmin ilman.

Kakun lisäksi tarjosimme keksejä ja pullapitko. Minä en olisi millään halunnut pullaa, mutta äitini piti siitä kiinni, koska kuulemma lapset tykkäävät pullaa syödä. Ja se piti kyllä paikkansa: meidän juhlissa lapset rakastivat pullaa!

Toinen hitti lasten keskuudessa oli tietenkin karkkibuffet. Osa juhlavieraista luuli jostain syystä, että karkit oli tarkoitettu vain lapsia varten, mutta asia ehkä selveni kun kävimme itse karkkia sieltä hakemassa. xD 

Häät kuvina osa 1

Kuten lupailin, hääjuhlat kuvina. Ellei kuvatekstissä toisin mainita, kuvat on ottanut Emmi Virtanen. Olen yrittänyt pitää kaikki vieraat anonyymeina sekä välttää kuvia, joissa he näkyvät, poissulkien kaasot ja bestman sekä muut henkilöt jotka ovat suostuneet osittaisiin kuvajulkaisuihin.

Juhlapäivä alkoi kotona valmistautumisella. Meikkaajani Anna tuli jo kahdeksan aikaan, koska hänellä oli töitä samana päivänä.  Valmistautuminen ei kyllä alkanut yhtään liian aikaisin, vaan lopussa alkoi jo tulla kiire, vaikka meidän piti olla kirkolla vasta n. 5-minuuttia ennen kello yhtä. Kampaukseni teki ystävämme L heti meikin perään.

Sukkanauha ja ihanat polvisukat, jotka eivät harmi kyllä oikein pysyneet ylhäällä.

Stressasin hirveästi kirkolle ajoissa ehtimistä, ja loppujen lopuksi olimmekin sitten aivan liian ajoissa, ja jouduimme ajamaan hääauton kyydissä lenkin kirkon ohitse.

Ihanat kukkaistytöt samanlaisissa mekoissa ja kukkapannoissaan <3

Maailman kauneimmat kaasoni <3

Kirkkoon astuessani minua jännitti aivan hirvittävästi, en oikein uskaltanut katsoa ketään ihmisiäkään, paitsi Ruotsista asti tullutta serkkuani joka hymyili minulle rohkaisevasti. Juhan nähdessäni parahdin ihan kunnolla itkuun ja Juhakin nieleskeli kyyneliä. Sain onneksi rauhoituttua aika nopeasti, ja vihkiseremonia meni täydellisesti jännityksestä huolimatta. Urkurimme soitti molemmat marssit todella kauniisti, ja ystäväpariskuntamme tyttö esitti hienosti klarinetilla kappaleen ennen lähettämistä. 

Pitkä ja intohimoinen suudelma sai aplodit :D

Ajoimme hääauton kyydissä erääseen satamaan, jota ennen skoolasimme vesilasilliset upeassa kyydissämme. Satamaan menimme, koska salaisen suunnitelman mukaan siirryimme autosta isäni ystävän purjeveen kyytiin. Vieraille ei tästä tietenkään ollut mitään kerrottu, koska asia oli yllätys. :)
Veneeseen meno ja sieltä poistuminen menivät yllättävän helposti, vaikka etukäteen kaikki, minä mukaan lukien, olivat pelänneet sitä. 
Saavuimme purjeveneellä Stansvikin laiturille aivan liian aikaisin, mikä oli meidän moka, mutta vieraat eivät ilmeisesti tajunneet ajoituksen epäonnistumista. 
Laiturille muodostui onnittelujono, joka eteni yllätyksemme tosi hyvin ja riittävän ripeästi.

Onnitteluiden jälkeen menimme kaikki juhlapaikalle, jossa isäni johdolla kohotettiin onnittelumalja, ja infottiin vieraita, sekä otettiin pari valokuvaa koko porukasta. Maljan jälkeen kävimme ottamassa valokuvaajan kanssa muutamat potrettikuvat, jonka aikana vieraat nauttivat terssilla pientä purtavaa, mm. juureslastuja ja viinirypäleitä. 

Kuva: Laura T

Potrettikuvaussessiosta