keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Jälkiviisaan ohjeet hääpuvun metsästykseen ja sovituksiin

Kuva Pexhere
Tämä juttuidea on pyörinyt mielessä jo pidemmän aikaa, ja nyt ajattelin että pakko kirjoittaa ylös joitakin aivoituksia. Jälkiviisaana jossittelijana ja maailman huonoimpana päätöstentekijänä, mutta hääpuvun juuri ja juuri ajoissa löytäneenä jaan kanssanne vinkit hääpuvun etsintään ja sovituksiin. Olen käynyt sovittamassa pukuja yhdeksässä liikkeessä Helsingistä Porvooseen, Hyvinkäälle ja Turkuun, joten uskoisin että minulla on ihan hyvä kuva siitä, mistä puhun. :D Without futher ado-
Jälkiviisaan opit:

1. Aloita etsiminen ajoissa. Älä tee niin kuin allekirjoittanut, ja ala etsimään mekkoa auttamattoman myöhässä(ainakin sellaiselle henkilölle kuin minä, jolla siihen menee enemmän aikaa) sen takia, että ”ensin pitää laihtua/sitä ja tätä.” Mekkojen toimitusajat ovat pitkät.(pahimmillaan jopa 8kk) Häästressiä ei vähennä se, että hääpuvun saa kuukautta ennen (kuten minä..) tai samassa kuussa, jossa häitä jo juhlitaan. Jos tarkoituksena on laihduttaa, voi sovitusvaiheessa kysellä miten tämä vaikuttaa, ja voiko mekkoa muokata. Tai sitten voi varmistaa että puvussa on säätövaraa, ja varautua siihen että on viiden kuukauden jälkeen laihduttanut esimerkiksi 5kg.(-kuten minä teen. Mutta en voi suositella kellekään, ainakaan jos ei ole aiempaa kokemusta nopeasta laihdutuksesta. Minulla on, 25kg:n verran.)
Haluaisin myös painottaa, että kaunis hääpuku kyllä näyttää kauniilta myös ei-hoikalla morsiamella. Ylipäätään kauneus ei ole painosta kiinni, vaikka se kuinka siltä omien korvien välissä tuntuisikin. Jos tuntuu, kuten minulla pitkään, etteivät mitkään hääpuvut näytä hyviltä, vika voi olla myös puvuissa eikä vain omassa kropassa. Laihuus ei saa vähemmän hyvää pukua näyttämään yhtään sen paremmalta. Kaunis mekko taas on kaunis, painosta riippumatta.

2. Jos asut Helsingissä, kuten allekirjoittanut, lähde ehdottomasti merta edemmäs kalaan. Hämmentävää kyllä, Helsingin hääpukuliikkeiden laatu ja valikoima ei ole kovin hyvä. Liikkeitä on kyllä aika paljon, mutta määrä ei korvaa laatua, ei edes lähellekään. Kehutussa Niinattaressa esimerkiksi oli mielestäni vähän liukuhihnamainen ja kiireinen meininki, mekkojen määrä kuitenkin ok. Monessa muussa liikkeessä palvelu oli nihkeää tai mekkojen valikoima oli todella suppea. Helsinkiläisen morsiamen must on siis ehkä jopa skipata Helsingin liikkeet kokonaan, ja lähteä matkustamaan ihaniin kaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle. Ja Hyvinkäälle, Porvooseen ja Lahteen. Itseäni kaduttaa edelleen, etten käynyt Tampereen ja Lahden liikkeissä, jotka näyttävät oleva tällä hetkellä Suomen parhaimmistoa. Saattaa olla että teen harakirit ja vierailen vielä Lahden Josefiinassa, joka on voittanut palkintoja kauneimpien häämekkojen saralla.

3. Tiedä, mitä etsit, mutta pidä mieli avoinna ja sovita välillä sellaisiakin pukuja, joita et ikinä olisi ajatellut sovittavasi. Minä esimerkiksi ajattelin, että merenneitomalliset puvut eivät vain vartalolleni sovi, mutta saatoin olla väärässä, ja tämän takia missata montakin hyvää pukua, koska kyseinen malli kuitenkin tuntuisi olevan ihan hyvä valinta minulle.

4. Unohda ”näin valmistaudut/menet hääpukujen sovitukseen”-ohjeet. Ainut mitä niistä ohjeista oikeasti tarvitsee, on: ole ajoissa. Myöhästely on epäkunnioittavaa. Itselleni kävi, ei-täysin omasta syystäni, näin, ja kyllä hävetti. Zazabellan myyjä oli onneksi ystävällinen ja ymmärtäväinen vaikka morsian koikkaroi paikalle 20min myöhässä.
Ajoissa olemisen lisäksi ei mielestäni tarvitse muuta: ei hienoa meikkiä tai meikittömyyttä, eikä varsinkaan sitä: harvempi juhlamekko näyttää juhlavalta, jos kasvoissa ei ole lainkaan meikkiä, varsinkaan jos on tottunut näkemään itsellään näyttävämmän meikin. Laita siis kasvosi juuri sellaisiksi, kuin sinusta parhaalta tuntuu: sovittelijat kyllä suojaavat tarvittaessa kasvot niin, etteivät puvut sotkeennu meikkiin. Ota sovitukseen sellaiset rintaliivit, jotka sopivat sinulle parhaiten, vaikka niissä olisikin olkaimet ja vaikka ne olisivatkin ”väärän väriset.” Itse käytin alussa sovituksissa valkoisia rintaliivejä, mutta niiden push-up ja kuppi eivät olleet kovin hyvät. Sittemmin vaihdoin normaaleihin arkiliiveihini, jotka ovat mustat, push-up-malliset mutta ei liian topatut, ja olkaimelliset: mekot näyttivät heti paremmilta päällä! Olkaimet, mustatkin, saa kyllä laskettua alas piiloon, joten en näe niistä olevan mitään haittaa. Jos laihduttaa aktiivisesti, kuten minä, on täyttä rahan hukkaamista ostaa liivit vain sovitusta varten: ikävä tosiasia(ainakin minulla…) on, että ensimmäisenä laihtuu juurikin rinnoista.

5. Älä turhaan jännitä tai stressaa sovituksia. Niissä ei ole mitään jännää. Jotkut asiakaspalvelijat ovat nihkeitä, jotkut aivan ihania. Kaiken häveliäisyyden voi heittää romukoppaan, kun liikkeessä pahimmassa tapauksessa sovittaja laittaa mekkoa jalkojesi juuressa päälle ja näkee kaikki pahimmat raskausarvet ja selluliitit. Tältä minusta siis tuntui hetkittäin. :D Välillä halusin vain juosta liikkeistä ulos. Erityiskiitos siis niille harvoille liikkeille, joissa sai vähän omaakin rauhaa. Älä ajattele tai omaksu ohjeita, että sen ja sen asian pitäisi olla kunnossa, jotta voit ylipäätään mennä sovitukseen - vaan mene, välillä vaikka ilman ajanvarausta, jos se on liikkeen nettisivujen mukaan mahdollista. Huomioi, että suosituissa liikkeissä varausajat menevät nopeasti. Helsingin liikkeissä oli aina tilaa, oli aika mikä tahansa, joten minulle tuli yllätyksenä, että muihin kaupunkeihin ei välttämättä edes saanut haluamaansa aikaa, ja näin ollen esimerkiksi Turun Sydänkäpy jäi meillä kokonaan vierailematta.

6. Ota sovitukseen seuralaisia mukaan. Mitä enemmän, sen parempi. Itselläni ei ollut suurimmassa osassa sovituksista mukana muita kuin äitini, joten kyselin mielipiteitä whatsapp-ryhmässä. Palaute auttoi, ja sai myös tajuamaan, kuinka erilaisia mielipiteitä eri ihmisillä voi olla. Ymmärsin myös, että jos hääpuvusta on pakko saada ”hyväksyntä” keltään, se ei todennäköisesti ole se oikea. Tietysti sen oikeankin kohdalla on hyvä saada palautetta, että muutkin tykkäävät, mutta kaikkein ratkaisevinta on oma mielipide, ja se, että itsellä on hääpuvussa mukava olo. Esimerkiksi J haikailee kovasti tämän puvun perään, mutta itse en olisi tuntenut oloani mukavaksi kyseinen mekko ylläni. (…tai pystynyt käymään WC:ssä!) Saati sitten, että uskon olevan huonoa onnea jos sulhanen näkee hääpuvun ennen häitä :D Tästä päästäänkin toiseen asiaan: jos sinä uskot, että hääpuvun näkeminen ennen häitä tuo huonoa onnea(tai pilaa yllätyksen), pysy lujana äläkä näytä siitä kuvaa sulhaselle - älä, vaikka kuinka esim. sulhasen isä sanoisi että ”se nyt on vaan taikauskoa.” Jos taas ehdottomasti haluat näyttää hääpuvun sulhaselle ennen häitä etkä usko siinä olevan mitään huonoa, tee se! Tee juuri niin, niin kuin sinusta itsestäsi hyvältä tuntuu, ja jätä muiden mielipiteet omaan arvoonsa. Myös nämä edellä annetut neuvot voi täysin ignoorata mikäli niissä ei jokin tunnu hyvältä. :) Häämekon etsintä on sinun asiasi, ja sinun mukavuutesi pitäisi olla ratkaisevana kaikessa. <3

2 kommenttia:

  1. Kiitos tästä, otan ehdottomasti listasta opikseni kun meen joskus mekkoja sovittelemaan! Varsinkin kohta 5 tuli tarpeeseen, koska oon toistaiseks vältellyt mekkokaupoille menoa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä jos tästä oli apua! Älä turhaan välttele kaupoille menoa, mene vaan rohkeasti. :) Ja mitä useamman kerran olet käynyt sovittamassa, sitä helpommaksi meneminen tulee. Kun kavereitakin on sovituksessa mukana niin ei ole mitään syytä jännittää.

      Poista

Mennään naimisiin häämessut & blogimiitti

Lähdin eilen lauantaina Mennään naimisiin-häämessuille noin kuuden tunnin yö-unilla ja energia-juoman voimilla. Nämä olivat nyt kolmannet M...